Hyvä tietää sokerista

Sokeria, yhtä tärkeimmistä maataloustuotteista, tuotetaan ja kulutetaan ympäri maailmaa. Ruokosokeria tuotetaan maailmassa enemmän kuin juurikassokeria. Sokeriruokoa kasvattavien miljoonien viljelijöiden on silti vaikea saada työstään kunnollinen toimeentulo.

Sokeriruoko on vihreä ruohokasvi, joka kasvaa 3 - 4 metriä korkeaksi. Sokeriruokoa pilkotaan yleensä suurilla, vaarallisilla viidakkoveitsillä. Normaalisti sen viljelyssä käytetään runsaasti torjunta-aineita, ja toisaalta sadonkorjuun yhteydessä tehtävä kasvien polttaminen ja prosessoiminen voi saastuttaa ilmaa, maata ja vesistöjä.

Sokerimarkkinat ovat kehitysmaiden viljelijöille haastavat, sillä sokerin hinnat vaihtelevat rajusti. Yksi tärkeimmistä syistä kehitysmaiden sokerinviljelijöiden ahdinkoon on se, että pohjoisen pallonpuoliskon sokeria tuottavat länsimaat tukevat sokeriteollisuuttaan monin tavoin, muun muassa tukiaisin. Monille kehitysmaiden tuottajille tukiaiset ja tullit tekevät sokerin viennin erittäin vaikeaksi, ja toisaalta niiden omat markkinat ovat haavoittuvaisia halvan tuontisokerin vuoksi

Maailman sokerimarkkinat ovat kuitenkin hitaasti muuttumassa. Jo aiemmin EU ja Yhdysvallat sallivat tiettyjen kehitysmaiden tuoda omaa tuotantoaan niiden alueelle muita tuottajia paremmin ehdoin. Vuonna 2004 kansainväinen kauppajärjestö WTO totesi, että EU:n sokerin kauppapolitikka on lainvastaista. Vastauksena WTO:n päätökseen EU-komissio hyväksyi vuonna 2005 radikaalin uudistuksen EU:n sokerijärjestelmään. Tähän kuuluvat päätökset leikata eurooppalaisen sokerin takuuhintaa, vähentää tuotantoa ja EU:n tuottaman sokerin vientiä. EU:n markkinat avauvat 49 köyhimmän kehitysmaan sokerille kokonaan vuonna 2009.

Tämän jälkeenkin sokerintuotanto jatkuu monille kehitysmaiden viljelijöille, erityisesti pientuottajille, haastavana. Reilulle kaupalle on siis jatkossakin tarvetta. Reilu kauppa edistää pientuottajien pääsyä kansainvälisille markkinoille. Monessa maassa ostaja maksaa viljelijöille tuotteesta Reilun kaupan takuuhintaa, joka kattaa kestävän tuotannon kustannukset. Lisäksi viljelijäyhteisöt saavat halutessaan 60 prosenttia myytävän erän arvosta ennakkorahoituksena.

Lisäksi Reilun kaupan sokerin tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä ja lapsityövoiman hyväksikäyttö on kiellettyä. Ostaja maksaa myös erillistä Reilun kaupan lisää, joka on tarkoitettu koko yhteisöä hyödyttäviin hankkeisiin, kuten terveydenhuoltoon ja koulutukseen.

Esimerkiksi Malawissa Reilun kaupan lisillä on parannettu vesihuoltoa ja ostettu lääkkeitä. Tuottajat saivat Reilun kaupan järjestelmältä myös poikkeusluvan siihen, että he saivat käyttää maata pitkään vaivanneen kuivuuden jälkeen osan erillisistä Reilun kaupan lisistä ruoan ja muiden perustarvikkeiden hankkimiseen.

Reilun kaupan sokeria myytiin maailmalla vuonna 2008 lähes 57 miljoonaa kiloa. Reilun kaupan sokeria tuotetaan perheviljelmillä ainakin Belizessä, Brasiliassa, Costa Ricassa, Ecuadorissa, Keniassa, Malawissa, Paraguayssa, Perussa, Filippiineillä ja Sambiassa.

Tutustu Reilun kaupan yleiskriteereihin tai tuotekohtaisiin kriteereihin Reilun kaupan kansainvälisen yhteistyöjärjestön FLO:n internetsivuilla.